Kirjoita kuluttajien kommentteja
Kirjaudu tunnuksillasi Verkkopirkkoon, niin voit vapaasti kirjoittaa kuluttajan kokemuksistasi, valituksia tai suosituksia. Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit rekisteröityä täältä.
Kirjaudu tunnuksillasi Verkkopirkkoon, niin voit vapaasti kirjoittaa kuluttajan kokemuksistasi, valituksia tai suosituksia. Jos sinulla ei ole vielä tunnuksia, voit rekisteröityä täältä.
Julkaistu 23.03.2010 19:45
Vuoden tai jopa kahden pituinen määräaikainen jäsenyys kuntokeskukseen käy kalliiksi, jos sitä ei käytä.
Sopimuksesta ei niin vain aina pääsekään irti, vaikka olisi painaviakin syitä.
Helsinkiläinen Ida Jarnila
liittyi viime marraskuussa Elixia-liikuntakeskukseen määräaikaiseksi
jäseneksi. Jäsenyys sitoi puoleksitoista vuodeksi. Liittymiseen
houkuttivat hyvä tarjous sekä lupaukset salin korkeasta tasosta. Noin
kolme viikkoa liittymisen jälkeen kuntoilu muuttui ikäväksi.
-Noin
pari pari kuukautta sitten aloin huomata, että salille on tullut
todella paljon lisää porukkaa. Silloin huomasi, että
ryhmäliikuntatunnit ovat todella täynnä ja salillakin oli täyttä. Joka
paikkaan sai jonottaa.
Idan ongelma ei ole kaikkein tyypillisin, mutta se kertoo siitä
miten ahtaalla kuluttaja on tehtyään määräaikaisen jäsensopimuksen
kuntokeskuksen kanssa. Salia kun ei voi noin vaan vaihtaa.
Kuluttajaviraston lakimiehen Katri Väänäsen mukaan usein
tilanne on se, että kuluttajalle ei ole sopimuksentekohetkellä tuotu
riittävän selvästi esille, mitä tarkoittaa kun kuluttaja sitoutuu
määräaikaiseen sopimukseen. Toisaalta sopimuksissa on myös ehtoja
joiden perusteella sopimuksesta ei pääse missään tilanteessa eroon.
Mitkä ovat kuntokeskusyrittäjän laadulliset velvoitteet?
Kuluttajavirastolle on tullut kysymyksiä kuntokeskussopimuksista jo usean vuoden ja heille valittavat kuluttajat ovat ongelmasta vain jäävuoren huippu. Useat vain tyytyvät kohtaloonsa ja maksavat jäsenyyttä käyttämättä palvelua. Idan kotikuntokeskuksen Elixian jäsenyys maksaa 58-90 euroa kuukaudessa, ja siitä on vaikeaa päästä eroon. Elixian toimitusjohtajan Miika Huotarin mukaan Elixia jäsenyyden purkuehdot ovat hyvin selkeät.
-Jos asiakkaalla on sitova jäsenyys, hänellä on kaksi mahdollisuutta purkaa sitova sopimus. Ne ovat pysyvä liikunnallinen haitta, joka estää liikunnan harrastamisen sekä muutto paikkakunnalle, jossa ei ole Elixia liikuntakeskusta. Sen jälkeen kun asiakkaan määräaikainen jäsenyys on mennyt umpeen, esimerkiksi yhden vuoden jälkeen, hän voi irtisanoa sopimuksen kuukauden irtisanomisajalla.
Jäsenyyden
myötä asiakas siis todella sitoutuu kuntokeskukseen eikä siitä helposti
eroon pääse. Mutta mihin palvelun tarjoaja sitoutuu?
-Minusta sopimuksessa voisi olla sellainen ehto, jolla tavallaan taataan sellainen tietty palvelutaso, ehdottaa Jarnila.
Elixialla tällaisia laadullisia velvoitteita sopimuksessa ei ole.
Asiakkaalla on vain vähän tehtävissä, jos hän kokee, että palvelun taso
merkittävästi huononee. Mutta voiko asiakas irtisanoa Elixia
jäsensopimuksen mikäli hän kokee, ettei saa enää haluamaansa palvelua?
-Ei voi, vastaa Huotari.
Kuntosalisopimukset eivät ole aina netissä esillä
Joka vuosi Kuluttajavirasto muistuttaa huolellisuudesta
määräaikaisten jäsenyyksien laatimisessa. Silti ongelma ei tunnu
katoavan. Kuluttajaviraston lakimies Katri Väänänen toivoo, että
sopimusehdot olisivat selkeät ja etukäteen saatavilla.
-Nythän tilanne on se, että esimerkiksi näiden kuntokeskusyrittäjien
nettisivuilla ei ole saatavilla sopimusehtoja, jolloin asiakas ei voi
niihin etukäteen tutustua.
Kävimme läpi isoimmat kuntokeskukset ja ainoastaan kuntokeskus SATS:lla oli jäsensopimus nettisivuilta helposti löydettävissä.
Jäsenyydestä voi päästä eroon siirtämällä sen toiselle henkilölle
Kuntokeskusjäsenyys on siis todellinen pallo jalassa, mutta onneksi löytyy porsaanreikä, jonka avulla jäsenyydestä pääsee eroon. Jäsenyyden voi siirtää toiselle henkilölle. Se on mahdollista esimerkiksi Elixiassa, Blue Fittnesillä ja Lady Linella. Kauppa käykin vilkkaasti netin keskustelupalstoilla.
Espoolainen Jarkko kyllästyi tiukkoihin irtisanomisehtoihin ja
perusti sivuston, joka tarjoaa ilmaiseksi palvelua, jonka avulla voi
myydä oman kuntosalinjäsenyyden. Miten Jarkon sopimussali Elixia
suhtautuu jäsenyyksien myyntiin Internetissä?
-Me näkisimme heidät luonnollisesti mieluummin treenaamassa Elixiassa
ja yrittävän sitä kautta parantaa heidän henkistä ja fyysistä
hyvinvointia, mutta luonnollisesti kysymys on heidän jäsenyydestään,
johon heillä on oikeus, vastaa Huotari.
Muista nämä asiat ennen kuin liityt
Ennen kuin liittyy kuntokeskuksen jäseneksi kannattaa muistaa seuraavat asiat.
1. Arvioi realistisesti, kuinka usein tulet käymään kuntokeskuksessa.
Mieti mikä sali tulee käyntikertoihisi nähden edullisimmaksi ja muista
että on myös olemassa runsaasti saleja joihin ei tarvitse ostaa
määräaikaista jäsenyyttä.
2. Testaa palvelut kertamaksuhinnalla ennen kuin liityt. Tutustu
kuntokeskuksen tiloihin, laitteisiin ja tarjontaan, ja pohdi
vastaavatko ne tarpeitasi.
3. Mikäli sinulle luvataan liittymisen yhteydessä jotain sellaista mikä
on ehto liittymisellesi, vaadi että se myös kirjataan sopimukseen.
4. Lue tarkkaan sopimusehdot. Kiinnitä sopimuksessa erityisesti
huomiota jäsenyyden vähimmäiskestoon, maksutapaan ja kokonaishintaan.
Selvitä tarkkaan millä ehdoilla pystyt purkamaan sopimuksen. Jos et
ymmärrä jotain kohtaa, kysy.
Opettiko tapaus Idalle jotain?
-Tämä on opettanut ehkä sen verran, että jatkossa suhtautuu
kriittisemmin noihin määräaikaisiin sopimuksiin ja katsoo tarkemmin
muun muassa niiden ehtoja.
Marika Väisänen / TV1 Kuningaskuluttaja
Julkaistu 23.03.2010 10:41
Operaattorit myyvät matkapuhelin- ja laajakaistaliittymiä liikkeiden lisäksi myös puhelimitse. Kuluttajaviraston havaintojen mukaan lainsäädännön vaatimukset sivuutetaan puhelinmyynnissä liian usein.
Kuluttajavirastoon on tullut liittymien puhelinmyynnistä runsaasti yhteydenottoja. Niiden perusteella vaikuttaa siltä, että myyjä tulkitsee puhelinkeskustelun usein aivan eri tavalla kuin asiakas.
Operaattori on saattanut lähettää kuluttajalle tilausvahvistuksen ja uuden sim-kortin, vaikka tämä on omasta mielestään pyytänyt ainoastaan tarjouksen tai lisätietoja. Puhelinmyyjä on myös voinut tehdä kuluttajan nykyiselle operaattorille numeron siirtopyynnön, vaikka kuluttaja ei ole antanut siihen lupaa.
Ongelmia on aiheuttanut myös se, että puhelinmyyjät ovat antaneet liittymästä harhaanjohtavia tai puutteellisia tietoja. Asiakkaalle hehkutetaan hinta- tai muita etuja, kun taas olennaiset sopimusehdot jätetään pimentoon. Myyjä ei esimerkiksi välttämättä lainkaan mainitse liittymän määräaikaisuutta, ellei kuluttaja osaa itse sitä kysyä.
Markkinoinnin lisäksi myös tilauksen vahvistamiseen ja peruuttamiseen liittyvissä menettelytavoissa on ollut puutteita. Jos asiakas on tilannut liittymän, hän ei ole aina saanut tilauksestaan vahvistusta tai vahvistus on ollut epäselvä. Joissain tapauksissa asiakkaalle on saatettu lähettää vahvistus normaalihintaisesta liittymästä, vaikka hän on tilannut tarjoushintaisen liittymän.
Puhelimessa tapahtuva kaupankäynti on etämyyntiä, jossa asiakkaalla on 14 vuorokauden peruuttamisaika. Puhelinmyyjät eivät kuitenkaan ole aina kertoneet tästä oikeudesta selvästi. Operaattorit ovat myös joissain tapauksissa kertoneet asiakkaalle, että peruuttaminen ei onnistu, vaikka tämä olisi tehnyt peruutuksen määräajassa eikä liittymää olisi vielä toimitettu hänelle.
Kuluttajavirasto on erityisesti huolissaan vanhusten ja muiden erityisryhmien asemasta puhelinmyynnin asiakkaina. Viraston tietoon tulleissa tapauksissa vanhuksille on myyty kytkypaketteja ja lankapuhelimen korvaavia liittymiä, jotka ovat olleet heidän tarpeisiinsa nähden aivan liian monimutkaisia.
Liittymien myynnin ongelmat eivät koske ainoastaan puhelinmyyntiä, vaan samat puutteet näkyvät myös myymälöissä, kauppakeskusten ständeillä ja internetissä tapahtuvassa kaupankäynnissä. Tilanteen korjaamiseksi Kuluttajavirasto, operaattorit ja alan järjestöt ovat sopineet, että myynnin eri vaiheita ja niiden ajoitusta muutetaan yhdessä nykyistä yhtenäisemmiksi ja selkeämmiksi. Työn tueksi Kuluttajavirasto on laatinut linjauksen, jossa käydään läpi viestintäpalveluiden etämyynnin perussäännöt käytännön esimerkkien avulla.
Julkaistu 23.03.2010 10:17
Julkaistu 23.03.2010 10:13
Ole verkossa mieluummin liian kriittinen kuin liian hyväuskoinen. Sinua lähestyvä henkilö tai yritys voi olla aivan jotain muuta kuin väittää olevansa.
Kuluttajia voidaan huijata verkossa useilla eri tavoilla. Yhteistä kaikille huijausmenetelmille on se, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ihmisiltä yritetään erilaisten lupausten ja tarinoiden avulla saada rahaa, henkilötietoja tai pankki- ja muita tunnuksia.
Osa huijaussähköposteista ja -verkkosivuista on kieleltään tai ulkoasultaan niin kömpelöitä, että kuluttajat ymmärtävät ohittaa ne. Kuluttajavirasto, Suomen Kuluttajaliitto ry, Kuluttajat-Konsumenterna ry ja Poliisin Talous- ja omaisuusrikosyksikkö muistuttavat, että suuri osa on kuitenkin tehty niin taitavasti, että nopealla silmäyksellä eroa virallisiin verkkosivuihin tai viesteihin ei välttämättä huomaa. Lisäksi huijaussivun osoite saattaa olla yhtä kirjainta tai osoitteen päätettä lukuun ottamatta sama kuin aidon verkkosivun.
Huijarit pystyvät myös esiintymään muina henkilöinä varastettujen henkilötietojen ja sähköpostitilien avulla. Esimerkiksi Facebookissa on ollut liikkeellä rahanpyyntöviestejä, jotka näyttäisivät tulevan tutulta henkilöltä tai hänen sähköpostiosoitteestaan, mutta jotka eivät kuitenkaan ole hänen kirjoittamiaan.
Huijauksissa käytetään usein apuna myös erilaisia tunteisiin vetoavia tarinoita. Viestin lähettäjä tarvitsee rahaa selvitäkseen sairaudesta, onnettomuudesta tai varkaudesta. Auttajalle luvataan palkkio, jota ei kuitenkaan koskaan tule.
Näin vältät huijaukset
Lisää vinkkejä ja toimintaohjeita löytyy Kuluttajaviraston verkkosivujen Huijaus-osiosta. Kuluttajat voivat myös välittää sivuston kautta viranomaisille tietoa kohtaamistaan huijaustapauksista.
Kuluttajavirasto käynnisti vuonna 2007 huijausten vastaisen yhteistyöverkoston, johon kuuluvat Kuluttajaviraston lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Euroopan kuluttajakeskus, Finanssialan Keskusliitto, Finanssivalvonta Fiva, Keskusrikospoliisi, Kuluttajat-Konsumenterna ry, Lääkelaitos, Sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintoyksikkö, Suomen Kuluttajaliitto, Tietosuojavaltuutetun toimisto ja Viestintävirasto. Mukana ovat myös Luottokunta ja Itella, koska niillä on keskeinen rooli sähköisen kaupan maksunvälittäjänä ja tuotteiden kuljettajana.
Suomalaisen yhteistyöverkoston esikuvana on kansainvälinen markkinointia valvovien viranomaisten verkosto ICPEN (International Consumer Protection and Enforcement Network), johon kuuluu yli 30 maata. Verkosto on perustettu vuonna 1992 ja Kuluttajavirasto on osallistunut sen toimintaan alusta saakka. Myös ICPENin verkkosivuilla on neuvoja huijausten tunnistamiseksi ja turvallisten verkko-ostosten tekemiseksi.
Julkaistu 23.03.2010 10:02
Kuluttajavirasto kiinnitti huomiota Hetiluotto-nimisen pikavipin ulkomainoksiin. Pylväisiin ja tolppiin kiinnitetyssä mainoksessa oli teksti ”Lainaa 20-400 €, Hetiluotto.fi” .
Mainos on helmikuun alussa voimaan tulleiden säännösten vastainen. Jos markkinoinnissa kerrotaan jotain luoton ehdoista, esimerkiksi lainamääristä, on siinä kerrottava myös kyseisen luoton todellinen vuosikorko.
Todellinen vuosikorko on kuluttajalle tärkeä tieto. Sen avulla hän voi vertailla eri luottomuotoja ja niiden kustannuksia.
Kuluttajavirasto neuvotteli asiasta Hetiluottoa markkinoivan Atlas Invest Oy:n kanssa. Yhtiö lupasi, että uusia puutteellisia mainoksia ei enää laiteta pylväisiin. Vanhat mainokset joko peitetään tai niiden päälle liimataan uusi, lain vaatimukset täyttävä mainos.
Kuluttajavirasto seuraa kevään aikana tehostetusti pikavippejä tarjoavien yritysten markkinointia ja puuttuu tarvittaessa nopeasti rikkomuksiin.
Julkaistu 23.03.2010 09:59
Suomen Kuluttajaliitto julkaisee kansallisella tietoturvaviikolla uuden verkkopelin Napposen mainospulmat, jossa liiton maskotti Kultsi Napponen ystävineen kohtaa monenlaista markkinointia.
Mistä voi tunnistaa huijariyritykset ja mitä kaikkea mainoksissa luvattua ei kannata uskoa? Peli opettaa kriittistä suhtautumista mainontaan erityisesti verkko- ja mobiilimaailmassa sekä markkinoinnin yleisiä pelisääntöjä.
Napposen mainospulmat -peliä voi pelata Internetissä osoitteessa www.napponen.fi, josta löytyy myös muita opettavaisia elintarvikkeisiin ja omaan talouteen liittyviä verkkopelejä koko perheen käyttöön. Lähde Napposen kanssa tarkastelemaan mainosmaailmaa!
Alaikäisiin kohdistuva kaupallinen vaikuttaminen lisääntyy koko ajan ja vanhempien on entistä vaikeampi kontrolloida millaista mainontaa ja markkinointia lapsi kasvuympäristössään kohtaa. Lapsiin kohdistuva mainonta on lisääntynyt merkittävästi etenkin uusien digitaalisten medioiden myötä. Tyypillistä on, että mediasisällöt ja markkinointiviestit kietoutuvat yhteen tavalla, joka tekee mainonnasta erittäin vaikeasti tunnistettavaa.
Alaikäinen lapsi saa tehdä ikäänsä nähden tavanomaisia, summaltaan ja merkitykseltään vähäisiä ostoksia ilman huoltajan suostumusta. Lapset ja nuoret tekevät usein ostoksia kännykällä (esim. soittoääni, logo, virvoitusjuomapullo tms.). Perheen kesken on hyvä sopia selkeistä kännykän käytön pelisäännöistä, jottei laskun tullessa seuraa ikäviä yllätyksiä. Suurempiin ostoksiin alaikäinen tarvitsee huoltajan luvan. Suomen Kuluttajaliitto muistuttaa, että myyjän vastuulla on varmistautua siitä, että ostajalla on lupa tehdä sopimuksia eli ettei tämä ole esim. alaikäinen.
Median ja mainonnan lukutaito on yksi keskeisistä nykypäivän kuluttajataidoista. Lapset joutuvat kohtaamaan kasvuympäristössään markkinointia, jonka vastaanottamiseen he eivät ole vielä kypsiä. Vaikka lapsi käyttää ja omaksuu uutta tekniikkaa nopeasti, hänellä ei ole aikuisen kykyä ymmärtää mainonnan tarkoitusta.
Julkaistu 02.03.2010 10:06