Verkossa kuka tahansa voi olla mitä tahansa

Ole verkossa mieluummin liian kriittinen kuin liian hyväuskoinen. Sinua lähestyvä henkilö tai yritys voi olla aivan jotain muuta kuin väittää olevansa.

Kuluttajia voidaan huijata verkossa useilla eri tavoilla. Yhteistä kaikille huijausmenetelmille on se, että kaikki ei ole sitä miltä näyttää. Ihmisiltä yritetään erilaisten lupausten ja tarinoiden avulla saada rahaa, henkilötietoja tai pankki- ja muita tunnuksia.

Osa huijaussähköposteista ja -verkkosivuista on kieleltään tai ulkoasultaan niin kömpelöitä, että kuluttajat ymmärtävät ohittaa ne. Kuluttajavirasto, Suomen Kuluttajaliitto ry, Kuluttajat-Konsumenterna ry ja Poliisin Talous- ja omaisuusrikosyksikkö muistuttavat, että suuri osa on kuitenkin tehty niin taitavasti, että nopealla silmäyksellä eroa virallisiin verkkosivuihin tai viesteihin ei välttämättä huomaa. Lisäksi huijaussivun osoite saattaa olla yhtä kirjainta tai osoitteen päätettä lukuun ottamatta sama kuin aidon verkkosivun.

Huijarit pystyvät myös esiintymään muina henkilöinä varastettujen henkilötietojen ja sähköpostitilien avulla. Esimerkiksi Facebookissa on ollut liikkeellä rahanpyyntöviestejä, jotka näyttäisivät tulevan tutulta henkilöltä tai hänen sähköpostiosoitteestaan, mutta jotka eivät kuitenkaan ole hänen kirjoittamiaan.

Huijauksissa käytetään usein apuna myös erilaisia tunteisiin vetoavia tarinoita. Viestin lähettäjä tarvitsee rahaa selvitäkseen sairaudesta, onnettomuudesta tai varkaudesta. Auttajalle luvataan palkkio, jota ei kuitenkaan koskaan tule.

Näin vältät huijaukset

• Suhtaudu kriittisesti kaikkiin verkossa esitettyihin pyyntöihin. Pankki-, luottokortti- ja henkilötietojesi kertominen verkossa on sama kuin antaisit rahasi tai luottokorttisi vieraisiin käsiin.
• Älä lähetä rahaa, ellet ole täysin varma pyytäjän henkilöllisyydestä ja luotettavuudesta.
• Hillitse uteliaisuutesi ja harkitse, ennen kuin klikkaat verkossa vastaan tulevia ponnahdusikkunoita.
• Muista, että jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se myös harvoin on totta. 

Lisää vinkkejä ja toimintaohjeita löytyy Kuluttajaviraston verkkosivujen Huijaus-osiosta. Kuluttajat voivat myös välittää sivuston kautta viranomaisille tietoa kohtaamistaan huijaustapauksista.

Kuluttajavirasto käynnisti vuonna 2007 huijausten vastaisen yhteistyöverkoston, johon kuuluvat Kuluttajaviraston lisäksi Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Euroopan kuluttajakeskus, Finanssialan Keskusliitto, Finanssivalvonta Fiva, Keskusrikospoliisi, Kuluttajat-Konsumenterna ry, Lääkelaitos, Sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintoyksikkö, Suomen Kuluttajaliitto, Tietosuojavaltuutetun toimisto ja Viestintävirasto. Mukana ovat myös Luottokunta ja Itella, koska niillä on keskeinen rooli sähköisen kaupan maksunvälittäjänä ja tuotteiden kuljettajana.

Suomalaisen yhteistyöverkoston esikuvana on kansainvälinen markkinointia valvovien viranomaisten verkosto ICPEN (International Consumer Protection and Enforcement Network), johon kuuluu yli 30 maata. Verkosto on perustettu vuonna 1992 ja Kuluttajavirasto on osallistunut sen toimintaan alusta saakka. Myös ICPENin verkkosivuilla on neuvoja huijausten tunnistamiseksi ja turvallisten verkko-ostosten tekemiseksi.